perjantai 29. heinäkuuta 2011

Heehehehehe

Elämän totuuksia:
4-vuotias poika tutki uteliaana kiveksiään ammeessa.
- Äiti! Mitä nämä on? Onko nämä mun aivot?
- Ei poikani, ei vielä




Punatukkainen ja harmaatukkainen mies istuivat pubissa ja heillä oli jostain syystä välit vähän kiristyneet. Harmaatukkainen kysyi punatukkaiselta:
-Miltä tuntuu, kun tukka palaa koko ajan?
-Luulis sinun sen tietävän, kun sinulla on enää tuhkat jäljellä!


Isäntämies ajeli Valmetilla ja veti perässä jumalatonta jyväkuormaa, mutta jostain syystä ajoi suoraan sillalta jokeen. Naapurin emäntä katseli ikkunasta ja huusi: Jumalauta Eino, tuu äkkiä kattoon! Kommein siemensyöksy mitä oon ikinä nähnyt!
Laiva upposi ja kolme naista joutui autiolle saarelle jossa onneksi kasvoi paljon hedelmiä ja muuta, mutta yksi puuttui: mies.

Kunnes yhtenä päivänä naiset näkivät kaukaa kun mies saapui ulapalta uiden, ilmeisesti haaksirikon seurauksena. Naiset juoksivat innokkaana rantaan kuvitellen jo tulevia hekumallisia öitä. Mies nousi vedestä ja tervehdys kuului "Hejsan!"


Tänään huomasin kuinka pieni se minulla on! En kerinnyt sitä kauaa hyväillä, kun se jo katosi kädestäni! Mitä naurat? Onko sinulla suurempi...? -Palkka!


Joskus,kun itket,kukaan ei näe kyyneliäsi.Joskus,kun murehdit,kukaan ei näe tuskaasi.Joskus,kun olet onnellinen,kukaan ei näe hymyäsi.Mutta pieraseppa kerran...

Torilla tavattiin...

...tuli käytyä takakonttikirppiksellä Skaftungissa heinäkuun aluksi ja se oli kyllä pohjanoteeraus...jonkinverran ihmettelimme sen toisen myyjän kanssa että miksei ollut järjestäjä viitsinyt nähdä sen vertaa vaivaa että olisi vaikka soittanut meille kahdelle myyjälle tilanteesta että ei ole tulossa myyjiä...oli aikas surkea myyntipäivä myynnin osalta.
Vaan onneksi aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja siinä kamojen vierellä ehti ihan hyvin ottaa aurinkoa kun ei muutakaan tekemistä ollut kun jäi ne kutimetkin ottamatta mukaan.
Onneksi oli tämä toinen myyjä mukava ja tuli juteltua kaikenlaisia juttuja.

Viime viikonloppuna oli sitten Skaftung-päivä ja siellä kannatti jo käydä - ainakin omat ostokset sai maksuun ja myyntipaikankin sai maksettua elikkä kaikki oli aikas hyvällä tolalla..
Tuli retkahdettua piparimuotteihin!
Naapurikojua piti pariskunta ja mies olikin varsinainen pläkkiseppämestari, teki likalle pillin kaupantekijäisiksi, teki tosin melkein kaikille, ainakin lapset saivat pillinsä, jos joku jotain häneltä osti, oli mukava yllätys ja piristi kummasti ihmisiä.

Sätila siellä jänskätti kun joka toinen pilvi oli ihka aito sadepilvi ja joka toinen taas vaalea hento tavallinen pilvi...ja kerran alkoikin satamaan ja saavista kaatamalla tuli ihan pari minuuttia kunnes pilvi purjehti pois sataman päältä ja jatkoi matkaansa pohjoisen suuntaan. Ei ehditty edes kastumaan kunnolla ja se oli ihan hyvä juttu sekin.

Äitini oli kaksosten kanssa myymässä kirppistavaroitaan ja heilläkin kävi kauppa ihan hyvin, poika uskaltautui paikalle saapuneen rannikkovartioston veneeseen tutustumaan ja likka kävi ostamassa sillä aikaa hampurilaisen joka olikin kojun viimeinen =) Itse jäin vaan tuoksuttelemaan mehevän hampurilaisen tuoksua ja nälkäkin alkaoi jo olla mutta onneksi oli kotona sapuskaa valmiina kun siitä alettiin pakkailla kamoja kasaan ja ajella kohti kotimaisemaa.

Kaksoset kotiutuivat liki viikon mummolareissultaan samalla, olivat kaupunkia nähneet tarpeeksi. Kuudennesta kerroksesta oi kyllä näkynyt ukonilma ja salamoinnit melkein paremmin kuin kotipihalta ja kamarin ikkunasta - nyt sitä ukonilmaa taikka edes sadetta tosiaan odotellaankin jo sillä maa alkaa olla aika kuivaa jo ja kukkamaat kaipaavat kipeästi jo sadetta.

Seuraava etappi toreille olisi Lapväärtissä, Lapväärrtipäiväksi 6.8.2011 - tilaankin tässä samalla aurinkoista keliä ja paljon ihmisiä sekä myymään että ostamaan niin tulee kunnon markkinameininkiä!

Huh Hellettä!

Kesä on ollut liki kolmeenkymmeneen vuoteen lämpimin ja on ollut ihanaa aurinkoa.
Toisaalta ei kyllä haittaisi vaikka sataisikin kun nyt joutuu jo kukkamaita kastelemaan...
Helle ei ulkona tunnu niin kovin ahdistavalta, on ollut harvassa sellaiset päivät jolloin ei olisi tuullut lainkaan mutta sisätiloissa sitten on olo ikäänkuin puoliksi poksahtaneella popcornilla..mutta ei valiteta - pianhan on taas talvi, räntäsateet, lumivallit ja minä liki jumissa siätiloissa pyörikseni kanssa joten nyt kaikki ilo irti kun "...vielä on kesää jäljellä..."

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

alku

alku on aina alku, ei oikein tiedä mistä aloittaa taikka miten jatkaisi...kyllä tämä tästä sitten pikkuhiljaa alkaa kehittymäään kirjoitusten virraksi ja siitä pikkuisiksi joenuomiksi ja lopussahan sitten lilluukin oikea valtameri..